Olin tänään toisessa seurantaultrassa. Seuraavan kerran, kun menen jo tutuksi käyneelle klinikalle, onkin sitten punktiopäivä! Ja se on ensi viikon maanantai. Ihan okei. Perjantai olisi ollut kiva, niin olisin saanut rauhassa toipua viikonlopun yli (ja kaikki olisi hiukan nopeammin ohi). Toisaalta huomenna on tärkeä työpäivä, ja olisin saattanut olla silloin aika keskittymiskyvytön, jos punktio olisi odottamassa perjantaiaamuna.
Ultrassa oli kaikki hyvin; rakkulat kasvavat kuulemma vähän hitaasti mutta tasaisesti. Erikseen mainittiin, että rakkulat ovat kuitenkin keskenään tasakokoisia, mikä on kuulemma hyvä juttu. Niitä näkyi vajaat kaksikymmentä kappaletta. Lääkäri uskalsi loppuajaksi nostaa hiukan Puregon-annosta, joka onkin tähän asti ollut hyperstimulaation pelossa tosi pieni.
Sitten varattiin ajat itse punktioon ja alkionsiirtoon (jälkimmäinen tuntuu vielä tosi kaukaiselta, moni asia voi mennä pieleen ennen sitä), kirjoiteltiin pari lisäreseptiä ja mentiin hoitajan puheille. Hoitaja näytti minulle Pregnyl-piikin sekoittamisen ja sain harjoitellakin sitä. Tuntui aika monimutkaiselta, mutta luotan siihen, että jos siinä oikeasti olisi mahdollisuus mokata pahasti, ei tuota annettaisi potilaan itsensä tehtäväksi. Käytiin läpi punktion kulku ja kyseltiin lääkeallergioista ynnä muista. Jostain syystä piti arvioida myös omia kuukautiskipuja asteikolla 1–9. Onkohan niin, että kovat kuukautiskivut yleensä implikoivat myös kovia punktiokipuja? Yritin suhteuttaa muilta kuulemiini kauhutarinoihin ja arvioin omani kohtuullisiksi.
Nyt ovat siis kaikki aseet valmiina ja odotellaan vain itse taistelun alkua. Varmasti olen sitten H-hetkellä ihan jäykkänä kauhusta, mutta nyt vielä on ihmeen rauhallinen olo. Kaikkihan voi mennä ihan hyvinkin. Ai niin, minulle oli yllätys, että punktiosta annetaan yleensä sairauslomaa vain itse toimenpidepäiväksi. Helsingin Naistenklinikalla on kuulemma käytäntönä kirjoittaa automaattisesti kolme päivää kaikille, mutta lääkärin mukaan useimmat naiset ovat täysin työkunnossa jo seuraavana aamuna. Se saa toimenpiteen kuulostamaan pienemmältä kuin pelkäsin – tavallisesta viisaudenhammasleikkauksestakin tuli sentään aina pari päivää sairauslomaa. Tosin olisin nytkin ihan vähän toivonut, että saisin parannella henkisiä kolhujani pari päivää rauhassa kotona viltin alla...
Mäkin kuvittelin, että salkkua tulee automaattisesti kolme päivää. Serkkuni tosin kertoi (6 IVFää takana), että oli tosiaan joka kerta seuraavana päivänä työkunnossa, vaikka punktio oli joka kerta hänelle hankala ja kivulias. Mutta noi kipuasiat on kyllä onneksi niin henkilökohtaisia juttuja, että ehkä ei kannata maalata piruja seinille :)
VastaaPoistaEikä se Pregnylin sekoitus paha homma ole, tuskin siinä tosiaan kauheesti voi pieleen mennä, se pullojen avaus oli mulle jännin paikka :)
Joo, muakin jännittää Pregnylissä eniten just se pullojen kaulan katkaisu! Pelkään että rikon koko ampullin ja kallisarvoiset nesteet lainehtii vessan lattialle :D Ihan hyvin se kyllä onnistui, kun hoitajan kanssa harjoittelin, mutta itsenäisesti tekeminen on vähän eri asia.
VastaaPoista6 IVF:ää takana, voi kauhistus... Nostan hattua serkullesi. Mutta samalla jotenkin rohkaisevaakin kuulla, että sellaisesta voi selvitä, jos on pakko.
Saitko klinikalta sellaisen muovisen "tötsän", jonka avulla pullon kaula on helppo katkaista? Meillä mies unohti kerran käyttää sitä ja silloin pullo hajosi käsiin. Sen tötsän kanssa pullon kaulan katkaisu onnistuu varmasti.
VastaaPoistaIik, maanantaina se sitten tapahtuu! Tiedä vaikka meillä olisi punktio samana päivänä. Huomenna selviää sitten oma kohtaloni punktiopäivän suhteen. Käsittääkseni minullakin rakkulat olivat kasvaneet aika hitaasti, että saattaa mennä kyllä jopa keskiviikollekin.
Huh huh, miten jännää. Tsemppiä kovasti! Ja kiitos vielä tsempeistäsi Orgalutranin pistämisen suhteen. Eilen laitettiin eka piikki ja ihan hyvin se meni.
Sain joo sellaisen muovitötsän, ja sen kanssa harjoittelinkin ampullin avausta hoitajan valvonnassa. Kai se siitä. Harmi vain, että mieheni ei ollut tällä käynnillä mukana, joten avaaminen on minun vastuullani. Mutta eiköhän se onnistu, kun niin moni muukin on siitä selvinnyt.
VastaaPoistaLämmin kiitos tsemppauksesta! Kiva ajatella, että ihminen, jota en ole koskaan tavannut, toivoo minulle hyvää. Kyllä tämä yhdistää, ja minäkin toivon teille kohtalotovereille kaikkea hyvää. <3
Paljon tsemppiä tulevaan koitokseen! Hienoa, että asiat etenevät niin kuin pitääkin.
VastaaPoistaTuosta Pregnylistä itselläni on myös kokemusta lukuisten kiertojen ajalta, ja tosiaan tuo muovinen "tötsä" helpottaa kummasti. Vaikeampaa minusta on ollut saada se neste kunnolla imetyksi sieltä putkilosta sekoittamisen jälkeen ettei vaan yhtään tippaa jäisi pulloon. Kätilö opasti aikanaan vetämään sen ruiskuun ylösalaisin, mutta minusta (ja miehestäni, joka joskus myös sekoitteli ainekset) oli helpomaa tehdä se vinottain, lasipullo ihan oikein päin. Mutta monta kertaa piti vetää neste ruiskuun ja laittaa takaisin, ennen kuin sen sain kunnolla. Ja tämä aina joka kerta.
Hei Anonyymi, kiitos tsempistä ja vinkistä! Ruiskujen ja neulojen käsittely ei tosiaan ole maallikolle yhtä helppoa kuin hoitoalan ammattilaisille. Tuota vaihetta en päässyt kokeilemaan klinikalla, mutta jo pelkkä liuotinaineen imeminen ampullista ruiskuun oli hankalaa. Ruiskuun meni ilmaa sisään, ja sitten kaikki neste ei mahtunutkaan sisään. Kokeilen ehdottomasti tuota antamaasi vinkkiä, jos tulee ongelmia!
VastaaPoista