lauantai 14. syyskuuta 2013

"Haaste"

Otsikko on lainausmerkeissä, koska minua ei ole oikeasti haastettu tähän vaan bongasin kyselyn Entä jos ei -blogista. Tykkään kovasti tällaisista ystäväkirjatyyppisistä kysymyksistä. Tässä oli asioita, joita on hyvä pohtia välillä.


1. Mietitkö usein maailman ihmeellisyyttä ja sen syntymistä/muodostumista?
Ennemminkin mietin paljon hienoja, kauniita pikkuasioita, tulen niistä onnelliseksi ja tunnen kiitollisuutta siitä, että asiani ovat monessa mielessä tosi hyvin. Saatan esimerkiksi olla aivan fiiliksissä kauniista iltaruskosta, lenkkipolulla näkemistäni kielon marjoista, makoisasta kanelipullasta tai jostakin hyvästä ajatuksesta tai vaikka vitsistä. Maailman synty -kohdassa vetoan jo aiemmin mainitsemaani luonnontieteelliseen maailmaankuvaani.

2. Miksi haluat/halusit tai et halua/halunnut lapsia?
Sanoisin tämän mieluimmin konditionaalissa: Miksi haluaisin lapsia. Minusta olisi vähän surullista huutaa "mä haluan!", kun saamisesta ei ikävä kyllä ole mitään takeita. Mutta: haluaisin kokea sen, mitä äitiyteen ja raskauteen liittyy. Haluaisin rakastaa lasta äärettömästi, antaa paljon ja saada paljon. Koen, että lapsi olisi seuraava – ja oikea – askel tässä elämänvaiheessa (enkä tarkoita sitä, että tietyssä iässä  "kuuluisi" hankkia lapsia, vaan tämä on henkilökohtainen tuntenukseni). Sen sijaan minulla ei ole koskaan ollut mitään vauvakuumetta enkä mene heikoksi nähdessäni vauvoja, vaikka ne söpöjä ovatkin. Ihminen on käsittääkseni vauva aika lyhyen ajan elämästään. Ennemmin ajattelen niin, että lapsen myötä elämääni tulisi uusi, tärkeä ihminen.

3. Mitä lehtiä luet edes suht säännöllisesti? / Jos et lue mitään, mikset?
Ainakin Hesaria, Annaa, kotiseutuni paikallislehteä, Ylkkäriä, joitain ilmaisjakelulehtiä, monia ammattilehtiä. Sain juuri myös tilaajalahjaksi muutaman numeron Parnassoa ja tilasin itse kokeeksi lyhyen jakson Oliviaa. Haluaisin lukea useammin Suomen Kuvalehteä, jossa on ehkä maan parhaat toimittajat, mutta se on tosi kallis ja pelkään, etten ehtisi lukea sitä ns. koko rahan edestä. Ai niin, ja sitten luen vielä ruokalehtiä: Maku sekä Glorian ruoka & viini. Rakastan reseptejä ja ruokajuttuja! Joskus luen myös jotain sisustuslehtiä, mutta en säännöllisesti.

4. Mikä tilanne on aiheuttanut eniten kateutta sinulle viimeisen vuoden aikana?
No pakko myöntää, että se, kun niin moni tulee näköjään raskaaksi ihan tuosta vaan. Tyyliin vuoden päästä häistä on jo esikoinen sylissä tai ainakin maha valtavan kokoinen. Jotkut ovat ehtineet saada jo kaksi lasta sinä aikana, kun me ollaan yritetty ainokaista. Yritän ymmärtää, että jonkun muun saama vauva ei vähennä meidän mahdollisuuksia, mutta on silti hetkiä, jolloin raskausuutiset ja vauvakuvat kirpaisevat tosi paljon.

5. Mitä sanot harrastuksiksesi, jos joku niitä kysyy? [Nehän ei välttämättä ole harrastuksiasi oikeasti :D]
Kirjallisuus, muu kulttuuri, juokseminen, ehkä ruoanlaittokin. Bloggaamista en ainakaan vielä kehtaisi mainita kysyttäessä, vaikka se on erittäin kivaa ja antoisaa ja aikaavievääkin.

6. Mitkä 10 sanaa tulevat mieleesi sanasta "lastensuojelu"?
Valitettavasti ensiksi tulee mieleen se 8-vuotiaan tytön kuolintapaus, jota lastensuojelu ei pystynyt estämään. Tulee myös Markus Nummen romaani Karkkipäivä. Tässä oli kyllä jo ihan liikaa sanoja.

7. Kenen et haluaisi lukevan blogiasi tietäen, että se on sinun?
En kenenkään. Kirjoitan tänne asioita, joista en puhu ääneen oikeastaan kenellekään. Mutta minua ei niin kauheasti haittaisi, jos joku itse lapsettomuudesta kärsivä tuttu tunnistaisi minut täältä.

8. Mikä antaa sinulle toivoa, kun sitä eniten kaipaat?
Hmm. En osaa vastata tähän mitään, vaikka yritin miettiä. On aikoja, jolloin minulla ei oikeasti ole yhtään toivoa, nichts, nada. Minulle tärkeämpää on yrittää sopeutua epävarmuuteen ja hyväksyä se mahdollisuus, että elän loppuelämäni lapsettomana. Toivo on ihanaa, mutta aika vaarallistakin.

9. Mikä on oudoin esine, jonka tiedät olevan olemassa lapsiperheitä/lapsia varten?
En tiedä! En ole ikinä uskaltanut ajatella lapsiasiaa niin pitkälle, että olisin päässyt tavara- ja hankintavaiheeseen asti. Mutta pakko sanoa, että minua oudoksuttaa lapsiperheiden (ja odottajienkin) käyttämä sanasto: pime, pinnis, supparit, synnäri, eppari, liinailu, kestoilu jne. Minusta on myös vähän outoa, että kaikki lapset ovat nykyään prinsessoita, neitejä tai tyyppejä. Mutta ehkä en vaan ymmärrä, kun mulla ei ole omia. ;)

10. Mitkä kolme sanaa kuvaavat parhaiten pukeutumistyyliäsi?
Klassinen, tyttömäinen, rento.

2 kommenttia:

  1. Hih! "Saatan esimerkiksi olla aivan fiiliksissä kauniista iltaruskosta, lenkkipolulla näkemistäni kielon marjoista, makoisasta kanelipullasta tai jostakin hyvästä ajatuksesta tai vaikka vitsistä." voisi olla minun kirjoittamani. :) Saatan hymyillä itsekseni tyhmänä kun lumihiutaleet putoilevat tai meri tuoksuu tavallista paremmalta. Elämä tuntuu pikkuisen paremmalta kun osaa nauttia noita hetkistä.

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, taas yksi asia jossa me ollaan ihan samiksia! :) Ja tosiaan, kyllä elämä olisi raskasta jos ei osaisi nauttia edes noista pienistä ilonaiheista.

    VastaaPoista