Ärsyttää

Helsingin Sanomien Elämä ja terveys -sivuilla oli eilen pieni juttu raskauspahoinvoinnista. Seitsemän kysymystä, joihin oli pyydetty vastaus Oulun yliopistollisen sairaalan erikoislääkäriltä. Kiinnostava aihe ja tärkeää, että tästä kirjoitetaan, ajattelin ensin. Oma pahoinvointi on vielä tuoreessa muistissa.

Jutun alku olikin lupaava ja asiallisesti kirjoitettu. Raskauspahoinvointi on yleinen fysiologinen reaktio, joka johtuu istukkahormonin määrän kasvusta elimistössä ja jota kokee yhdeksän odottajaa kymmenestä. Ei ole tavallisesti vaarallista sen paremmin äidille kuin vauvallekaan eikä ennusta vaikeaa synnytystä. Mutta sitten:


7) Onko kyse siitä, ettei nainen ole valmis äidiksi?  
Pahoinvointi ei välttämättä liity siihen, mutta se voi osin olla alitajuinen reaktio tilanteeseen. Pahoinvointi on usein sidoksissa mielialan ongelmiin.
Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset äidit kärsivät usein ja voimakkaistakin oireista. Heillä voi olla turvattomuuden tunteita. Hehän ovat erossa suvusta, vieraassa maassa ja vieraan kielen keskellä.


Siis mitä helvettiä (pardon my French)?!! Ensin kerrotaan  raskauspahoinvoinnin olevan normaali ja melko harmiton fysiologinen reaktio, sitten annetaan ymmärtää, että se "ei välttämättä liity" siihen, että nainen ei olisi valmis äidiksi. Mutta että useimmiten siis liittyy? Että suuri osa niistä 90 %.stä odottajia kärsisi mielialan ongelmista ja/tai ei olisi valmis äidiksi? Okei...

Emme tietysti voi tietää, mitä juttuun haastateltu lääkäri on oikeasti sanonut ja miten paljon toimittaja on muokannut tai lyhentänyt haastattelua. Mutta niin asiantuntijoiden kuin asiantuntijoiden sanoja referoivien toimittajien pitäisikin olla erityisen tarkkoja siitä, miten asiantuntijan sanat esitetään mediassa. Koska niillä on ihan erilainen painoarvo kuin kadunnaisten haastatteluilla, joissa vaikka Silmu Silmunen, 35 v., kertoo omasta pahoinvoinnistaan. Asiantuntijoiden pitäisi esiintyä ja heidät tulisi esittää mediassa mahdollisimman puolueettomina. Heidän pitäisi kumota tai kyseenalaistaa paikkansapitämättömiä vanhan kansan käsityksiä, ei pönkittää niitä. Vaikka pahoinvoinnilla ja "mielialan ongelmilla" onkin todellisuudessa pieni yhteys, se ei selitä pahoinvointia suurimmalla osalla niistä odottajista, jotka joutuvat halaamaan vessanpönttöä tai pitämään nenästä kiinni kävellessään pizzerian ohi. Vastauksen alku olisi voinut kuulua jotenkin näin:

Pahoinvointi ei tavallisesti liity siihen, mutta se voi joskus harvoin olla osin alitajuinen reaktio tilanteeseen. Pahoinvointi on lähinnä yksittäistapauksissa sidoksissa mielialan ongelmiin.

Sivumennen sanoen en myöskään oikein pidä siitä sävystä, jolla maahanmuuttajataustaisia äitejä tuossa jutussa käsitellään (vaikka olen aikaisemminkin kuullut maahanmuuttajuuden ja raskauspahoinvoinnin yhteydestä ja siinä on varmasti jotain perää). Eikö syyttävä sormi saisi osoittaa ennemminkin kohti tätä "vieraan maan" yhteiskuntaa, joka ei ole onnistunut kotouttamaan ja integroimaan mamuäitejä joukkoonsa ja opettamaan heille riittävää kielitaitoa?

Suututtaa niin, että ryhdyn kohta tosissani tekemään tekstianalyysia niistä tavoista, joilla äitiyttä (ja maahanmuuttajuutta) käsitellään valtamediassa.

Jos minulle olisi pahimman pahoinvoinnin keskellä, vuosien lapsettomuuden ja raskaiden hoitojen jälkeen tultu puhumaan "mielialan ongelmista" ja siitä, etten vain ole "valmis äidiksi", olisin varmaankin lyönyt. Ja luojalle kiitos, että tuo lääkäri toimii Oulussa eli mahdollimman kaukana meikäläisestä.